maanantai 26. maaliskuuta 2018

Jumalan tahto?


Tunnetko Jumalan tahdon?

Nykyisessä suuntauksessa väkivallanteot, tappamiset ampuma-aseilla ja autolla on lisääntynyt. Samalla jumalanpalveluksien osanottajamäärä vähenee ja kiinnostus uskon asioihin laimenee. Miksi Jumala ei varjele väkivaltaisuuksilta, vaan sallii niiden tapahtua? Onko Jumala tyytymätön ihmisen toimiin?

Jumala on ilmoittanut meille tahtonsa antamalla Mooseksen välityksellä meille kymmenen käskyn lain. Tämän noudattamiseen vaikuttaa enemmän taloudellinen tilanne eli pakko, kuin rakkaus elämän antajaan eli vapaaehtoisuus. Kun meillä menee hyvin ja elämä on huoletonta niin  me alamme lieventää näitä käskyjä. Yleinen mielipide hyväksyy useita selviä rikkomuksia.
Kolmatta käskyä rikotaan, kun lepopäivää ei vietetä, eikä Jumalaa muisteta edes sunnuntaisin
Viidettä käskyä rikotaan, kun raskaus keskeytetään abortilla. Kuudetta käskyä rikotaan, kun ollaan sukupuoliyhteydessä muun kuin puolison tai avopuolison kanssa.

Jeesus sovitti kuolemallaan maailman synnin, mutta ei poistanut sitä. Ihminen tekee edelleen syntiä toimiessaan Jumalan tahdon vastaisesti. Lain saarnassa hän saa kuulla, miten paljon hän on rikkonut Jumalaa vastaan ja kuitenkin Jumala armahtaa hänet ja antaa synnit anteeksi. Tämän johdosta syntyy kiitollisuus Jumalaa kohtaan ja halu toteuttaa hänen tahtoaan. Jos tällaista kiitollisuutta ei synny, ihminen ei ole tajunnut syntiensä suuruutta.

Jeesus antoi vuorisaarnassaan kiellon tuomitsemisesta: Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi; sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan ja millä te mittaatte, sillä teidät mitataan. Matt. 7:1,2 Tällaisesta tekstistä ei ole niin innostavaa puhua kuin Jumalan rakkaudesta, mutta tämä on kuitenkin Jeesuksen puhetta ja kuuluu raamattuun erottamattomana osana. Tässä on myös ratkaisu erilaisiin kirkon historiassa esiintyneisiin kiistakysymyksiin.

Tämä tarkoittaa sitä, että naispappeus asiassa ei niin tärkeää, onko puolesta vai vastaan. Tärkeintä on se, että ei tuomitse vastakkaisen mielipiteen omaavaa. Kun lukee Roomalaiskirjeestä Paavalin arvion homoista, on valmis työntämään homot seurakunnan ulkopuolelle. Mutta näin tehdessään siirtää itsensä tuomittavien ryhmään. Me emme saa tuomita heitä muita ihmisiä huonommiksi. Heidän sukupuoliyhteyttä jäljittelevä toimintansa on jätettävä Jumalan tuomittavaksi.

Kielto tuomita koskee myös maallista esivaltaa ja kirkon johtoa. Meillä on paras mahdollinen hallitus, se on vapailla vaaleilla valitun eduskunnan hyväksymä. Esivallan arvostus on ollut niin matalalla, että sekin heikentää kansan hyvinvointia. Esivalta on juuri niin hyvä kuin tällainen eripurainen ja tottelematon kansa ansaitsee.

Kirkon historiassa on jatkuvasti ollut erimielisyyttä aiheuttavia kiistakysymyksiä. Näihin Jumala ei anna selviä vastauksia, vaan Hän haluaa tietää onko meissä tuomion henkeä. Tuomitseva mieliala ei sovellu Taivaaseen, siellä ei saa olla erimielisyyksiä ihmisten välillä.

Kiistanalaisissa kysymyksissä: "Minä olen eri mieltä kuin hän" on hyväksyttävä ajatus ja lausuma. Sen sijaan: "hän on väärässä" on Jeesuksen tarkoittamaa tuomitsemista ajatuksena ja lausumana. Tämä ei vielä tarkoita vasemmalle puolelle joutumista. Vielä voi muuttaa mielensä, pyytää anteeksi tuomion mielialaa ja kuunnella ja totella Jumalan ääntä.

Kun haluamme ottaa Jumalan käskyt ja kiellot vakavasti ja toimia niiden mukaan, meillä on rakastava ja rukouksia kuuleva Isä, joka huolehtii meistä kaikissa asioissamme.


maanantai 19. maaliskuuta 2018

Maalaamassa


                                  
Kotitaloni Langenojan asuinrakennus uusittiin kesällä 1939 juuri ennen sotia ja pula-aikaa. Ovet ja ikkunat teetettiin Sammaljoella Niemisen puusepänverstaalla. Siellä ne käsiteltiin maaliöljyllä eli vernissalla alustavasti. Talon valmistumisvaiheessa ei ollut maalareita eikä tarvikkeita jatkokäsittelyyn. Jossakin vaiheessa Tähtön maalausliikkeen ammattilaiset päällystivät alakerran hirsiseinät. Pirttiin, keittiöön ja eteiseen tuli Enso pahvi. Se on paksua uritettua ja sen leveys on huoneen korkeus. Nurkkiin kiinnitettiin naulaamalla kulmapahvit. Enso pahvista katkaistiin seinän pituinen pala, keitettiin ruispuuro ja sillä siveltiin nurkkapahvit. Seinän kokoinen pahvi kostutettiin, jolloin se vähän laajeni. Se nostettiin seinälle ja nurkkiin naulattiin tilapäiset rimat, jotka poistettiin pahvin kuivuttua. Katto- ja lattialistat kiinnitettiin. Kuivuessaan pahvi kutistui ja suoristui. Kamareihin Tähtön miehet laittoivat tapetin aluspahvit. Ovien ja ikkunoiden maalaus jäi myöhempään ajankohtaan.

Kun maalaustarvikkeiden saanti parani, niin vanhempani sopivat Suonsivun Aleksin kanssa maalauksen aloituksesta ja varmaankin minun osallistumisesta hommaan. Vuonna 1950 oli rippikoululaisten konfirmaatio jo toukokuun alussa kirkon kunnostuksen takia. Tuon jälkeen tapahtumat alkoivat. En muista että minulle olisi kerrottu maalaussuunnitelmista, mutta kun Aleksi tuli tapetoimaan kamareita, niin tehtäväni oli sivellä liisteriä tapetteihin ja leikata tapetin reuna. Aleksi sekoitti maalia, vernissaa, sinkkivalkoista ja vähän mustaa kimröökiä eli nokea, jolloin saatiin maalarinvalkoista. Nyt ovien maalaus voi alkaa.

Sammaljoella kauppias Toivo Yli-Houhala oli vuokra-autoilija eli nykyisin taksi. Hänen lisäkseen myös Suonsivun Aleksi toimi taksina, hän tosin asui syrjässä ja puhelimia ei ollut kaikissa taloissa. Aleksi oli varovainen autoilija, kun pojat ajoivat polkupyörällä auton rinnalle, hän sanoi ikkunasta: Ajakaa ohi vaan, minä talutan. Välitöinään Aleksi harrasti maalausta ja ulkomaalaus tapahtui tikkailta. Kun tikkaat piti siirtää uuteen paikkaan, hän sitoi alapään auton takapuskuriin ja näin tikkaat siirtyivät auton mukana. Sorateillä tämä aikaansai melkoisen pölypilven.

Ovien jälkeen oli ikkunoiden vuoro. Maalarinteippi oli tuntematon tavara. Ikkunanpokat olivat irrotettuina helppoja käsitellä, niin että pokan maalattava kohta oli vaakasuorassa. Siveltimen kärki lähellä lasia, mutta ei kiinni.  Pirtin kattoon sekoitin itse maalin, mutta tein siitä liian paksua, kuivuessaan se veti rypyille. Kuistin kattoon tuli toinen ääripää, hyvin ohut maali.

Bertta kertoi Aleksille, että kattoa maalatessa katto oli ennen maalausta pyyhitty kostealla rätillä ja kysyi minkä vuoksi? Aleksi kertoi sen vähentävän maalin määrää ja voidaan käyttää paikoissa, joissa ei kävellä. Tähän Bertta totesi, että kyllähän siellä kävellään välistä ihan mustanaan, Johon Aleksi, mutta ne eivät astele kovin painavasti.

Seuraavana kesänä maalasin Rautaniemen Osuuskaupan ulkoa. Sitten oli vuorossa Sammaljoen Osuuskauppa, matalia rakennuksia ja maalaus tapahtui tikkailta. Sammaljoen Osuuskaupan varaston maalauksessa käytettiin jäteöljyä. Väriksi tuli tumman ruskea. Aineen imeytyminen oli hyvä, lautaseinässä oksat olivat sisäpuoleltakin maalatut. Sammaljoen meijerin tiiliseinä maalattiin kalkkimaalilla ja meijerin sisätiloissa oli joitakin maalauksia. Samoin kylällä muuallakin. 

Vesan rintsikan ikkunoiden maalaus näytti selvältä. Maali oli sama kuin olin käyttänyt kellarin ikkunoihin ja jolla Muottipihan ikkunat oli maalattu. Oletin ikkunat aikaisemmin käsitellyiksi kuultovärillä, mutta se olikin ollut lakka. Tämä olisi vaatinut hionnan tai lipeäkäsittelyn niin kuin keittiökaappien oville tehtiin. Nyt maalin tarttuvuus oli huono. Lasien alla oli silikoninauha, joka ei ollut maalattava, jos siihen tuli maalia, niin se pian lähtee irti. Ulkopuolella oleva karmin reuna ja lista kuului myös maalattaviin. Telineiden rakentaminen ei ollut mahdollista, eikä myöskään kurkotus niin kauas, että näkisi tuloksen heti. Maasta käsin näkee ja voi paikata alakerran ikkunoita. Yläkerran ikkunoihin löytyy apu peilistä. Sively tapahtuu sokkona, mutta peilillä voi tarkistaa tuloksen.     

Teippauksesta muodostui ongelma. Maalarinteippejä on tarttuvuudeltaan erilaisia. Teipin tulee pysyä kiinni, mutta se ei saa vetää maalia mukanaan sitä irrotettaessa. Pitkä aika ja kosteus lisäävät teipin tartuntaa. Veneellä sattunut sade vaikeuttaa irrotusta. Olisi pyrittävä lyhyeen aikaan, teippaus juuri ennen maalausta ja irrotus seuraavana päivänä. Kun teippi tulee lasiin, niin liian voimakkaasta kiinnityksestä ei ole vaaraa, lasista ei voi mitään irrota. Vesan hankkima teippi oli Vantaalaisen Telpakin tuote ja siinä laatu "Hyvä pito". Tässä oli se vika, että teipistä jäi liimaa lasiin. Tämä tekee teipistä käyttökelvottoman. Jos tällaista teippiä käyttää maalattuun pintaan, niin pintaan jäänyttä liimaa on mahdoton poistaa. Maaliin jäävään liimaan tarttuu pöly ja pinta on pian liimatonta pintaa tummempi. Tämä teipin vika on havaittu yleisesti. Myöhemmin mainoksessa vakuutettiin, että teipistä ei irtoa liimaa kiinnityskohteeseen.   

Ulkoikkunoissa ruudun alareuna on tärkeä kohta. Jos siinä on suojaamaton kohta, niin alalistan laho vaatii koko pokan uusimisen. Ehjä kitti on hyvä suoja. Kun ruutu on kiinni puulistoilla, tämä alalista on usein muovia. Kun muovilista kiinnitetään ruuveilla puuhun, niin lasin ja listan väliin jää rako, josta sadevesi pääsee maalaamattomaan puuhun. Tämän takia tulee jo lasitettaessa muovilista kiinnittää lasiin kitillä, maalilla, lakalla tai liimalla. Puulista on muovia parempi siksi, että se elää vähemmän lämpötilan vaihteluista. Liimaus kuten edellä muovilista. 
 
Vuosien kuluessa maali menettää väriainettaan enemmän tai vähemmän. Se vaalenee eli haalenee, harmaantuu. Tämä on tarpeen huomioida paikkamaalauksissa. Maalimyymälöillä on mittareita, jotka näytteestä lukevat maalin värisävyn ja antavat ohjeen sävytykseen. On huomattava, että tämä paikkamaali muuttaa sävyään jatkossa enemmän kuin alkuperäinen maali. Kun maalattavana on koko pinta, on eduksi valita vähän poikkeava sävy. Näin on helpompi erottaa maalattu maalaamattomasta.

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Ohjattu ilmasto


Hän  säät ja ilmat  säätää  -  yhä  edelleen    

Viime aikojen merkittävimmäksi uhkakuvaksi on noussut ilmaston lämpeneminen. Vaikka lämpö usein on hyväksi, muutoksen pelätään sotkevan pahasti niitä olosuhteita, joihin olemme tottuneet. Luonnontutkijat seuraavat tapahtumien kehitystä, he kertovat havaintonsa päättäjille, ja nämä kokoontuvat neuvottelemaan ratkaisuista elämän pelastamiseksi maapallolla. Tämä on luonnollista tapahtumien ennakointia, mutta miten tämä koskee meitä?

Ilmasto on luonnostaan vaihtelevaa. Mannerjäät ovat sulaneet ennenkin, Titanic-laiva upposi jäävuoren viillettyä laivan kyljen auki. Meren pinnan korkeus vaihtelee ilmanpaineen vaihteluiden mukaan. Hiilidioksidi on kasveille yhtä tärkeä kuin happi ihmisille. Kasvillisuus on myös kaasun paras varastoija.

Kun 100 vuotta sitten maanviljelijä kylvi siemenen peltoon, niin kädet menivät ristiin ja hän pyysi Jumalalta suotuisia ilmoja kasvulle. Syksyllä, kun vilja oli laarissa ja ruoka seuraavaan satokauteen turvattu, Jumala sai hänelle kuuluvan kiitoksen. Nyt tilanne on muuttunut, viljelijäkin ostaa ruokansa kaupasta, jossa sitä riittää, vaikka kiitos jää pois yhä useammilta.

Ilmastonmuutos on seurausta siitä, että Jumalalle kuuluva kiitos on lähtenyt vain harvojen huulilta. Tämän vuoksi Jumala haluaa muistuttaa meitä siitä, kuka asioista todella päättää. On todella huolestuttavaa se, että teologitkaan eivät tässä luota Jumalan johtavan luontoa. Kun teologi kehottaa päättäjiä toimimaan nopeammin muutoksen estämiseksi, silloin hän ei enää luota Jumalaan luomakunnan johtajana. Kirkon tehtävänä on muistuttaa Jumalasta kaiken elämän ohjaajana. Kristitylle ilmastonmuutos ei ole uhka vaan mahdollisuus.

Paras ase ilmastonmuutosta vastaan löytyy virsikirjan virrestä 462:1: "Soi kunniaksi Luojan nyt virsi kiitoksen, tuon kaiken hyvän tuojan ja suojan ainaisen! Hän, Isä, rakkahasti ain vaalii luotujaan. Ja kaiken taitavasti hän ohjaa tuolta taivaastaan."

16.11.21 Kun Jumala asetti ihmisen viljelemään ja varjelemaan luomakuntaa, siihen ei liittynyt maapallon lämpötilasta huolehtimista, sillä sitä ei ihminen hallitse, vaikka innokasta yritystä onkin. Korona on Jumalan rakastava vitsa, jolla Hän ohjaa luopuneita lapsiaan takaisin yhteyteensä. Historiassa on useita tapauksia, joissa Jumala on käyttänyt rakastavaa vitsaansa hyvin tuloksin. Kun teologit pyytävät päättäjiä kiirehtimään ilmaston muutoksen vastaisia toimia, he eivät luota rukoukseen ja heidän suhteensa  Jumalaan  ei toimi, vaan on poikki. Vuonna1867 oli heikko sato ja seuraavana vuonna kymmenesosa kansasta kuoli. Nyt on ruokaa ja se liikkuu, mutta koronan muunnelmat ja muut tuntemattomat uhat tulevat rasittamaan kansaa, kunnes se kääntyy ainoan auttajansa puoleen.