maanantai 7. toukokuuta 2018

Palkkapäivä


Ensimmäinen palkkapäivä

Siirtyessäni eläkkeelle oli työpaikallani kahvitilaisuus. Siellä esimieheni esitti kysymyksen, koska olen aloittanut työni ja mitä tehnyt aluksi? Olen syntynyt ja kasvanut maatilalla ja siellä työn alkaminen tapahtuu niin huomaamatta, että sen alkua on vaikea määritellä. Tai tapahtui silloin kun olin lapsi, nyt kun tilat ovat koneellistuneet ja navetat suurentuneet, lapsille sopivat työt ovat vähentyneet tai loppuneet kokonaan.

Työntekoa ei ole nykyisissä kouluissa oppiaineena. Läksyjen teko on henkistä työtä, mutta se ei välttämättä opeta ruumiilliseen työhön. Maatila tarjoaa ympäristön, jossa työtehtävät tulevat tutuiksi elämän ohella tarvitsematta syventyä niiden opiskeluun tarkemmin.

Voimalaitoksen kunnossapitotyönjohtajan mukaan maaseudulta tulee parempaa työntekijäainesta kuin kaupungeista. Nämä ovat oppineet tarttumaan outoonkin työhön ripeämmin. Maatilalla ei ole varsinaista työaikaa. Jos illalla nukkumaan mennessä havaittiin lampaiden olevan matkalla porkkanamaalle, niitä mentiin ilman käskyä ohjaamaan navettaan.

Kotikatuni varrella on pieni pysäköintialue. Siinä ei muuta erikoista, mutta se roskan määrä siellä vapaapäivien jälkeen ihmetyttää. Siellä nuoriso on yhdessä vapaa-aikanaan ja karkkien lisäksi on monenlaista suuhunpantavaa. Miksi näiden lisäksi myös edellisen viikon jätepaperit pitää heittää maahan. Oma käytökseni on, ei mitään roskia ja eväspapereita edes metsään, vaan kotiin ja polttoon.

Lasten kasvatusta ohjaa vanhempien rakkaus lapseensa ja toisaalta ulkopuolelta tulevat ohjeet. Tunnettu lastenlääkäri Arvo Ylppö edusti suuntausta, että itkevää lasta ei saa ottaa syliin ja hyväilyyn. Tämä on täysin vastoin sitä kokemusta, että lapsen ihokosketus on ollut parantava tekijä vakavasta sairaudesta. Raamatun ohjetta: Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan Sananl. 13: ei voi pitää suositeltavana ohjeena. Jos tilanne vaatii ruumiillista kuritusta, sitä ei saa käyttää vihan purkautumiseen. Lisäksi on tarpeen rauhassa selvittää mitä lapsi on tehnyt väärin ja miksi niin ei saa tehdä. Kun tämä tehdään kiireettä aivan rauhassa, rankaisu ei todennäköisesti ole tarpeen.
    
Vanhempani eivät uhkailleet ruumiillisella kurituksella. Ainakaan sellaista kuvaa ei ole jäänyt muistiini. Mutta yhden tapauksen muistan. Koulun jälkeen istuin keittiössä jotakin syömässä. Äiti tuli viereeni istumaan ja antoi markan. Tämä on siitä että olen tullut suoraan koulusta kotiin. Tapaus, johon tämän yhdistän oli seuraavanlainen. Einon kanssa kulkiessani käytimme oikopolkua, jossa päätielle tullessa oli riukuveräjä. Siinä oli kolme riukua, jotka voi yksitellen työntää sivuun. Emme kuitenkaan avanneet tuota porttia, vaan kiipesimme aidan yli portin vierestä. Aita oli tehty naulaamalla pintalautoja pylväisiin. Nyt tuosta aidasta lauta tai pari ylimmäistä lähti irti ja meidän ei onnistunut ilman vasaraa naulata niitä takaisin.
  
On vanhempia, jotka perustuen siihen, että heillä on ollut vaikea lapsuus, haluavat järjestää omille lapsilleen huolettoman lapsuuden. Mutta tässä he tekevät pahan virheen. Lapsi on luonteeltaan liikkuvainen ja haluaa toimia. Jos lapsella tai nuorella ei ole mitään huolta eikä työtehtävää, hän suistuu pois raiteiltaan. Hän alkaa toimia yhteisönsä perinteisiä tapoja vastaan. Tästä on seurauksena roskien levitys kokoontumispaikalle ja rippikoulujumalanpalveluksessa kilpailu kuka puhuu eniten. 

Jatkosota alkoi kesällä 1941 ja naapurimme Haapaniemen isäntä joutui mukaan sotaan.  Talon lapset olivat vielä pieniä ja siksi naapurit järjestivät tuon perunannostopäivän. Nosto tapahtui siten, että hevosvetoisella auralla avattiin perunavako. Siitä oli sitten lusalla helppo kaivella perunoita näkyville. Poimijat tulivat kyykyssä perässä ja keräsivät perunat koriin. Siitä, ketä siellä oli mukana, muistan varmana vain ikäiseni Toivo pojan joka asui meillä. Hänen kanssaan poimin perunoita. Varmaan vanhempani olivat siellä myös ja isäni saattoi avata nuo vaot hevosella.

Isäni oli syntynyt 1890 ja vanhimmat sodassa olivat 1896 syntyneitä. Näin ollen meillä oli miehistä työvoimaa antaa myös naapureille. Tuona syksynä olin 7 vuotias ja aloitin kouluni, mutta se alkoi sotatilanteen takia vasta lokakuun puolivälissä. Illalla Toivolle ja minulle maksettiin palkka päivän työstä. Toivo sai 25 penniä ja minä 24 penniä.. Meillä ei ollut verokirjaa, joten veroa ei pidätetty ja saimme palkkamme pimeänä. Minulla ei ole mitään muistikuvaa siitä mihin käytin ensimmäisen tilini.






keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Elämänkaari



Elämänkaari -  kehdosta  hautaan

Kasteessa Jeesus ottaa kastettavan opetuslapsekseen. Kastettu annetaan Jumalan  suojalukseen ja on siten suoja pahoja henkiä, demoneita, vastaan. (Suomessa lähes kaikki lapset ovat kastettuja, joten pahojen henkien vaikutusta ei yleisesti tunneta).  Kaste jakaantuu ajan suhteen lapsikasteeseen ja aikuiskasteeseen, sekä tavan suhteen valelukasteeseen ja upotuskasteeseen. Lapsikaste on yleisin ja on aina valelukaste. Kasteessa lapsesta tulee opetuslapsi, hänestä ei tule vielä Jumalan lasta eikä Taivaan perillistä. Kasteessa annetaan kastettavalle nimi, joka tulee myös taivaan kirjaan. Kaste mahdollistaa myöhemmän syntien anteeksi saamisen ja Jumalan lapseksi ja perilliseksi pääsemisen.

Kasteessa käytettävän veden tulee olla puhdasta ja sopivan lämmintä. Vesijohtovesi soveltuu tehtävään paremmin kuin Jordanin vesi. Tärkeintä siinä on tapahtuma: Vanhemmat, kummit ja kasteen suorittaja haluavat siirtää tämän lapsen Jumalan suojelukseen. Kasteessa ei tapahdu uudestisyntymistä, sillä se edellyttää henkilöltä ajattelukykyä ja päätöksentekoa. Pieni lapsi ei käsitä tapahtumasta mitään, mutta jos vanhemmat sillä perusteella haluavat jättää lapsen kastamatta, ei heitä voi pitää uskovaisina.

Kun Apostolien Teoissa kerrotaan alkuseurakunnan kastetilaisuuksista, ne olivat silloin kaikki aikuiskasteita. Nämä henkilöt tunsivat Jeesuksen ja hänen kuolemansa merkityksen. Siksi heistä tuli jo kasteessa Jumalan lapsia ja he saivat Pyhän Hengen. Kastekäskyn mukaan kastetuista tulee opetuslapsia, eli oppilaita, joille on opetettava kristinuskon perusasiat. Kun he opetuksen jälkeen päättävät seurata Jumalan tahtoa ja hyväksyvät Jeesuksen sovitustyön omalle kohdalleen, he saavat Pyhän Hengen ja heistä tulee Jumalan lapsia ja Taivaan perillisiä

Kun aikuinen, jota ei ole vielä kastettu, tuntee kasteen merkityksen ja pyytää saada kasteen, hän saa samalla Pyhän Hengen ja hänestä tulee Jumalan Lapsi ja Taivaan perillinen. Kaste mahdollistaa hänelle syntien anteeksi saamisen. .Aikuiskaste voi olla myös upotuskaste, sen voidaan  ajatella kuvaavan  syntien pois pesua, mutta sekin edellyttää  syntien tunnustamista samoin kuin aikuisen valelukaste. Kaste on ainutkertainen tapahtuma. Halu uusintakasteesta kertoo uskon epävarmuudesta, johon uusintakaste ei ole oikea lääke. Tässä kaikki mitä kasteesta tulee tietää.

"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää." Matt. 28:19-20.

"Niin Pietari sanoi heille: Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen  Kristuksen nimeen syntienne anteeksi saamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan."Apt.2:38.

Kun uskonnon opetus peruskoulussa on vähentynyt, niin rippikoulu on tullut uskontoon liittyvien  asioiden koulutuksessa entistä tärkeämmäksi. Seurakunta kutsuu 15 vuotiaita nuoria osallistumaan koulutukseen ja vahvistumaan uskossa siihen Jumalaan, jonka omaksi hän on kasteessa otettu. Sekä kasvamaan rakkaudessa lähimmäisiin ja elämään rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. Konfirmaatiossa rippikoulun käynyt tunnustaa uskonsa seurakunnan edessä.  Hänet siunataan ja rukoillaan voimaa uskon kestämiseen.

Jumala loi ihmiset mieheksi ja naiseksi ja antoi heille tehtäväksi lisääntyä ja täyttää maan. Miehen ja naisen yhteenliittymä muodostaa avioliiton, kodin, jossa lapsella on turvallista kehittyä aikuiseksi ja kykeneväksi huolehtimaan itsestään. Elämän jatkumisen takia Jumala on laittanut meihin kiinnostuksen toiseen sukupuoleen. Tämä sukupuolivietti on tunteista voimakkain ja vaikein hallittava, mutta hallitusti käytettynä se antaa elämälle tyydytyksen. Aviopuolisoilla on oikeus nauttia toistensa läheisyydestä ja sukupuoliyhteydestä. Tärkeää on kuunnella puolison toiveita ja sovittaa ne yhteen omien halujen kanssa. Mutta vapaa ja hallitsematon toiminta ei ole hyväksyttävää.
Sukupuoliasiat eivät saa hallita ajatusmaailmaa. Jos sukupuolivietin tyydytys on mielessä enemmän kuin työasiat ja perheen  toimeentulo, on tarpeen siirtää energiaa jonkin harrastuksen pariin. Sukupuoliyhteys jonkin muun kuin puolison kanssa johti Israelissa kuolemantuomioon, vaikka tuomiota on lievennetty seurauksia ei ole kokonaan poistettu.

Varsinkin nuorilla sukupuolivietin voima saattaa yllättää ja johtaa suunnittelemattomaan sukupuoliyhteyteen. Tämä taas voi johtaa ei toivottuun raskauteen. Elämä on tällöin alkanut ei toivottuna ja äiti saattaa päätyä raskauden keskeytykseen. Abortti on murha, siinä katkaistaan alkanut elämä. Suurin syyllinen murhaan on elämän alulle pannut mies, joka ei halua vastata aloittamansa elämän suojelusta. Murha olisi estettävissä, sillä varmaan löytyy vanhempia, jotka toivovat lasta, mutta eivät sitä saa. Adoptio olisi tällöin murhaa parempi ratkaisu, vaikka se äidin tuntoa koetteleekin.

Hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä: Kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntyä? Joh. 9:2 Onko sairaus synnin seurausta? Tässä Jeesus haluaa näyttää voimansa, mutta ei kiellä synnin osuutta sairauksien syntyyn. Tosi asia on, että Jumalan on lähetettävä ihmisille vaikeuksia ohjatessaan heitä oikealle tielle. Me emme voi sanoa kenellekään eikä mistään sairaudesta, että tuo on seurausta sinun synneistäsi. Näin toimiessamme joutuisimme itse syyllisiksi. Jumala yksin tietää mikä on kenellekin parhaaksi.

Rukouselämä edellyttää päivittäistä kiitosta terveydestä, ruuasta, kodista ja kaikesta mitä luetaan jokapäiväiseen leipään. Rukouksessa voi myös pyytää Jumalalta sairauden tai vamman parantamista. Jumalalla saattaa myös olla erityistoivomuksia lapselleen. Me voimme rukouksessa esittää  Jumalalle  kysymyksen, onko jokin sellainen tapa tai ajatus, josta Jumala haluaa minun luopuvan? Vilpittömään pyyntöön Jumala antaa vastauksen ja vastauksena saattaa olla sairauden tai vamman parantaminen. Isä Jumala rakastaa lapsiaan, mutta Hän haluaa meidän tuntevan Hänen tahtonsa ja toteuttavan sen mahdollisuuksiemme mukaan.
  
Jumalan tahdon toteutus vaikuttaa terveyteemme, myös päivittäinen kiitos parantaa terveyttämme. Kiitos vaikuttaa kahdella tavalla, kun pääsemme kiittämisessä alkuun, niin kiitettävien kohteiden määrä laajenee. Se lisää kiitollista mieltä ja poistaa katkeruutta, joka on sairauksien aiheuttaja. Jumala kuulee mieluimmin kiitollisten ihmisten pyynnöt kuin purnaajien.

Nykyisessä suuntauksessa jumalanpalveluksien osanottajamäärä vähenee ja kiinnostus uskon asioihin laimenee. On esitetty puhtaan armon saarnaamista, mutta nyt on siirryttävä armon alennusmyynnistä lain saarnaan. Jumala on edelleen armahtava Isä sellaisille, joilla on tuhlaajapojan nöyryys, mutta meille muille Hän on edelleen kiivas Jumala joka kostaa isien pahat teot.  Jeesus varoittaa tuomitsemisesta, jos te tuomitsette, niin teidätkin tuomitaan. Kirkon historiassa on jatkuvasti ollut erimielisyyttä aiheuttavia kiistakysymyksiä. Näihin Jumala ei anna selviä vastauksia, vaan Hän haluaa tietää onko meissä tuomion henkeä. Tuomitseva mieliala ei sovellu Taivaaseen, siellä ei saa olla erimielisyyksiä ihmisten välillä.

Tämä tarkoittaa sitä, että naispappeus asiassa ei ole niin tärkeää, onko puolesta vai vastaan. Tärkeintä on se, että ei tuomitse vastakkaisen mielipiteen omaavaa.  Kun lukee Roomalaiskirjeestä Paavalin arvion homoista, on valmis työntämään homot seurakunnan ulkopuolelle. Mutta näin tehdessään siirtää itsensä tuomittavien ryhmään. Puhujien mielilause on: nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niillä, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat. Jeesus itse on kertonut tuomitsijoiden joutuvan tuomittaviksi, joten Jeesuksessa ei voi olla tuomitsijoita. Saatana käyttää hyväkseen ihmisen itsevarmuutta ja panee ihmisen suuhun lausuman: "minä tiedän mikä on oikein". Ennen tätä lausumaa meidän on muisteltava miten Jeesus tähän suhtautuisi. Vaikeissa asioissa : "Minä olen eri mieltä kuin hän" on hyväksyttävä ajatus ja lausuma. Sen sijaan: "hän on väärässä" on Jeesuksen tarkoittamaa tuomitsemista ajatuksena ja lausumana. Tämä ei vielä tarkoita vasemmalle puolelle joutumista. Vielä voi muuttaa mielensä, pyytää anteeksi tuomion mielialaa ja kuunnella ja totella Jumalan ääntä.

Tulin uskoon ja mikään ei ole muuttunut. Näin on varmaan useampikin julkishenkilö todennut.  Tässä on kaksi mahdollisuutta. Joko muuttuminen on tapahtunut niin hitaasti, että henkilö ei ole sitä huomannut, tai sitten henkilö näyttelee uskovaista.

Jumala on antanut ihmiselle elämän ja Hän myös päättää koska tämä maallinen elämä muuttuu Taivaalliseen. Eutanasia eli armokuolema, itse aiheutettu elämän päättyminen, ei kuulu uskovaisen ihmisen tehtäviin. Kun henkilön suhde Jumalaan on kunnossa, hänelle ei tule kuoleman edellä sellaisia kipuja joita pitäisi lääkkeillä lievittää. Yleensä uskovilla kuolema on samanlainen tapahtuma kuin illalla vaipuminen uneen. Henkinen pelko saattaa monilla olla ruumiillisia kipuja suurempi, tuleeko sielua noutamaan enkeli vai sarvipää?