Elämänkaari

Elämänkaari -  kehdosta  hautaan

Kasteessa Jeesus ottaa kastettavan opetuslapsekseen. Kastettu annetaan Jumalan  suojalukseen ja on siten suoja pahoja henkiä, demoneita, vastaan. (Suomessa lähes kaikki lapset ovat kastettuja, joten pahojen henkien vaikutusta ei yleisesti tunneta).  Kaste jakaantuu ajan suhteen lapsikasteeseen ja aikuiskasteeseen, sekä tavan suhteen valelukasteeseen ja upotuskasteeseen. Lapsikaste on yleisin ja on aina valelukaste. Kasteessa lapsesta tulee opetuslapsi, hänestä ei tule vielä Jumalan lasta eikä Taivaan perillistä. Kasteessa annetaan kastettavalle nimi, joka tulee myös taivaan kirjaan. Kaste mahdollistaa myöhemmän syntien anteeksi saamisen ja Jumalan lapseksi ja perilliseksi pääsemisen.

Kasteessa käytettävän veden tulee olla puhdasta ja sopivan lämmintä. Vesijohtovesi soveltuu tehtävään paremmin kuin Jordanin vesi. Tärkeintä siinä on tapahtuma: Vanhemmat, kummit ja kasteen suorittaja haluavat siirtää tämän lapsen Jumalan suojelukseen. Kasteessa ei tapahdu uudestisyntymistä, sillä se edellyttää henkilöltä ajattelukykyä ja päätöksentekoa. Pieni lapsi ei käsitä tapahtumasta mitään, mutta jos vanhemmat sillä perusteella haluavat jättää lapsen kastamatta, ei heitä voi pitää uskovaisina.

Kun Apostolien Teoissa kerrotaan alkuseurakunnan kastetilaisuuksista, ne olivat silloin kaikki aikuiskasteita. Nämä henkilöt tunsivat Jeesuksen ja hänen kuolemansa merkityksen. Siksi heistä tuli jo kasteessa Jumalan lapsia ja he saivat Pyhän Hengen. Kastekäskyn mukaan kastetuista tulee opetuslapsia, eli oppilaita, joille on opetettava kristinuskon perusasiat. Kun he opetuksen jälkeen päättävät seurata Jumalan tahtoa ja hyväksyvät Jeesuksen sovitustyön omalle kohdalleen, he saavat Pyhän Hengen ja heistä tulee Jumalan lapsia ja Taivaan perillisiä

Kun aikuinen, jota ei ole vielä kastettu, tuntee kasteen merkityksen ja pyytää saada kasteen, hän saa samalla Pyhän Hengen ja hänestä tulee Jumalan Lapsi ja Taivaan perillinen. Kaste mahdollistaa hänelle syntien anteeksi saamisen. .Aikuiskaste voi olla myös upotuskaste, sen voidaan  ajatella kuvaavan  syntien pois pesua, mutta sekin edellyttää  syntien tunnustamista samoin kuin aikuisen valelukaste. Kaste on ainutkertainen tapahtuma. Halu uusintakasteesta kertoo uskon epävarmuudesta, johon uusintakaste ei ole oikea lääke. Tässä kaikki mitä kasteesta tulee tietää.

"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää." Matt. 28:19-20.

"Niin Pietari sanoi heille: Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen  Kristuksen nimeen syntienne anteeksi saamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan."Apt.2:38.

Kun uskonnon opetus peruskoulussa on vähentynyt, niin rippikoulu on tullut uskontoon liittyvien  asioiden koulutuksessa entistä tärkeämmäksi. Seurakunta kutsuu 15 vuotiaita nuoria osallistumaan koulutukseen ja vahvistumaan uskossa siihen Jumalaan, jonka omaksi hän on kasteessa otettu. Sekä kasvamaan rakkaudessa lähimmäisiin ja elämään rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. Konfirmaatiossa rippikoulun käynyt tunnustaa uskonsa seurakunnan edessä.  Hänet siunataan ja rukoillaan voimaa uskon kestämiseen.

Jumala loi ihmiset mieheksi ja naiseksi ja antoi heille tehtäväksi lisääntyä ja täyttää maan. Miehen ja naisen yhteenliittymä muodostaa avioliiton, kodin, jossa lapsella on turvallista kehittyä aikuiseksi ja kykeneväksi huolehtimaan itsestään. Elämän jatkumisen takia Jumala on laittanut meihin kiinnostuksen toiseen sukupuoleen. Tämä sukupuolivietti on tunteista voimakkain ja vaikein hallittava, mutta hallitusti käytettynä se antaa elämälle tyydytyksen. Aviopuolisoilla on oikeus nauttia toistensa läheisyydestä ja sukupuoliyhteydestä. Tärkeää on kuunnella puolison toiveita ja sovittaa ne yhteen omien halujen kanssa. Mutta vapaa ja hallitsematon toiminta ei ole hyväksyttävää.

Sukupuoliasiat eivät saa hallita ajatusmaailmaa. Jos sukupuolivietin tyydytys on mielessä enemmän kuin työasiat ja perheen  toimeentulo, on tarpeen siirtää energiaa jonkin harrastuksen pariin. Sukupuoliyhteys jonkin muun kuin puolison kanssa johti Israelissa kuolemantuomioon, vaikka tuomiota on lievennetty seurauksia ei ole kokonaan poistettu.

Varsinkin nuorilla sukupuolivietin voima saattaa yllättää ja johtaa suunnittelemattomaan sukupuoliyhteyteen. Tämä taas voi johtaa ei toivottuun raskauteen. Elämä on tällöin alkanut ei toivottuna ja äiti saattaa päätyä raskauden keskeytykseen. Abortti on murha, siinä katkaistaan alkanut elämä. Suurin syyllinen murhaan on elämän alulle pannut mies, joka ei halua vastata aloittamansa elämän suojelusta. Murha olisi estettävissä, sillä varmaan löytyy vanhempia, jotka toivovat lasta, mutta eivät sitä saa. Adoptio olisi tällöin murhaa parempi ratkaisu, vaikka se äidin tuntoa koetteleekin.

Hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä: Kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntyä? Joh. 9:2 Onko sairaus synnin seurausta? Tässä Jeesus haluaa näyttää voimansa, mutta ei kiellä synnin osuutta sairauksien syntyyn. Tosi asia on, että Jumalan on lähetettävä ihmisille vaikeuksia ohjatessaan heitä oikealle tielle. Me emme voi sanoa kenellekään eikä mistään sairaudesta, että tuo on seurausta sinun synneistäsi. Näin toimiessamme joutuisimme itse syyllisiksi. Jumala yksin tietää mikä on kenellekin parhaaksi.

Rukouselämä edellyttää päivittäistä kiitosta terveydestä, ruuasta, kodista ja kaikesta mitä luetaan jokapäiväiseen leipään. Rukouksessa voi myös pyytää Jumalalta sairauden tai vamman parantamista. Jumalalla saattaa myös olla erityistoivomuksia lapselleen. Me voimme rukouksessa esittää  Jumalalle  kysymyksen, onko jokin sellainen tapa tai ajatus, josta Jumala haluaa minun luopuvan? Vilpittömään pyyntöön Jumala antaa vastauksen ja vastauksena saattaa olla sairauden tai vamman parantaminen. Isä Jumala rakastaa lapsiaan, mutta Hän haluaa meidän tuntevan Hänen tahtonsa ja toteuttavan sen mahdollisuuksiemme mukaan.

  

Jumalan tahdon toteutus vaikuttaa terveyteemme, myös päivittäinen kiitos parantaa terveyttämme. Kiitos vaikuttaa kahdella tavalla, kun pääsemme kiittämisessä alkuun, niin kiitettävien kohteiden määrä laajenee. Se lisää kiitollista mieltä ja poistaa katkeruutta, joka on sairauksien aiheuttaja. Jumala kuulee mieluimmin kiitollisten ihmisten pyynnöt kuin purnaajien.

Nykyisessä suuntauksessa jumalanpalveluksien osanottajamäärä vähenee ja kiinnostus uskon asioihin laimenee. On esitetty puhtaan armon saarnaamista, mutta nyt on siirryttävä armon alennusmyynnistä lain saarnaan. Jumala on edelleen armahtava Isä sellaisille, joilla on tuhlaajapojan nöyryys, mutta meille muille Hän on edelleen kiivas Jumala joka kostaa isien pahat teot.  Jeesus varoittaa tuomitsemisesta, jos te tuomitsette, niin teidätkin tuomitaan. Kirkon historiassa on jatkuvasti ollut erimielisyyttä aiheuttavia kiistakysymyksiä. Näihin Jumala ei anna selviä vastauksia, vaan Hän haluaa tietää onko meissä tuomion henkeä. Tuomitseva mieliala ei sovellu Taivaaseen, siellä ei saa olla erimielisyyksiä ihmisten välillä.

Tämä tarkoittaa sitä, että naispappeus asiassa ei ole niin tärkeää, onko puolesta vai vastaan. Tärkeintä on se, että ei tuomitse vastakkaisen mielipiteen omaavaa.  Kun lukee Roomalaiskirjeestä Paavalin arvion homoista, on valmis työntämään homot seurakunnan ulkopuolelle. Mutta näin tehdessään siirtää itsensä tuomittavien ryhmään. Puhujien mielilause on: nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niillä, jotka Jeesuksessa Kristuksessa ovat. Jeesus itse on kertonut tuomitsijoiden joutuvan tuomittaviksi, joten Jeesuksessa ei voi olla tuomitsijoita. Saatana käyttää hyväkseen ihmisen itsevarmuutta ja panee ihmisen suuhun lausuman: "minä tiedän mikä on oikein". Ennen tätä lausumaa meidän on muisteltava miten Jeesus tähän suhtautuisi. Vaikeissa asioissa : "Minä olen eri mieltä kuin hän" on hyväksyttävä ajatus ja lausuma. Sen sijaan: "hän on väärässä" on Jeesuksen tarkoittamaa tuomitsemista ajatuksena ja lausumana. Tämä ei vielä tarkoita vasemmalle puolelle joutumista. Vielä voi muuttaa mielensä, pyytää anteeksi tuomion mielialaa ja kuunnella ja totella Jumalan ääntä.

Tulin uskoon ja mikään ei ole muuttunut. Näin on varmaan useampikin julkishenkilö todennut.  Tässä on kaksi mahdollisuutta. Joko muuttuminen on tapahtunut niin hitaasti, että henkilö ei ole sitä huomannut, tai sitten henkilö näyttelee uskovaista.

Jumala on antanut ihmiselle elämän ja Hän myös päättää koska tämä maallinen elämä muuttuu Taivaalliseen. Eutanasia eli armokuolema, itse aiheutettu elämän päättyminen, ei kuulu uskovaisen ihmisen tehtäviin. Kun henkilön suhde Jumalaan on kunnossa, hänelle ei tule kuoleman edellä sellaisia kipuja joita pitäisi lääkkeillä lievittää. Yleensä uskovilla kuolema on samanlainen tapahtuma kuin illalla vaipuminen uneen. Henkinen pelko saattaa monilla olla ruumiillisia kipuja suurempi, tuleeko sielua noutamaan enkeli vai sarvipää?