Kotitaloni Langenojan asuinrakennus uusittiin kesällä 1939
juuri ennen sotia ja pula-aikaa. Ovet ja ikkunat teetettiin Sammaljoella
Niemisen puusepänverstaalla. Siellä ne käsiteltiin maaliöljyllä eli vernissalla
alustavasti. Talon valmistumisvaiheessa ei ollut maalareita eikä tarvikkeita
jatkokäsittelyyn. Jossakin vaiheessa Tähtön maalausliikkeen ammattilaiset
päällystivät alakerran hirsiseinät. Pirttiin, keittiöön ja eteiseen tuli Enso
pahvi. Se on paksua uritettua ja sen leveys on huoneen korkeus. Nurkkiin
kiinnitettiin naulaamalla kulmapahvit. Enso pahvista katkaistiin seinän
pituinen pala, keitettiin ruispuuro ja sillä siveltiin nurkkapahvit. Seinän
kokoinen pahvi kostutettiin, jolloin se vähän laajeni. Se nostettiin seinälle
ja nurkkiin naulattiin tilapäiset rimat, jotka poistettiin pahvin kuivuttua.
Katto- ja lattialistat kiinnitettiin. Kuivuessaan pahvi kutistui ja suoristui. Kamareihin
Tähtön miehet laittoivat tapetin aluspahvit. Ovien ja ikkunoiden maalaus jäi
myöhempään ajankohtaan.
Kun maalaustarvikkeiden saanti parani, niin vanhempani
sopivat Suonsivun Aleksin kanssa maalauksen aloituksesta ja varmaankin minun
osallistumisesta hommaan. Vuonna 1950 oli rippikoululaisten konfirmaatio jo
toukokuun alussa kirkon kunnostuksen takia. Tuon jälkeen tapahtumat alkoivat.
En muista että minulle olisi kerrottu maalaussuunnitelmista, mutta kun Aleksi
tuli tapetoimaan kamareita, niin tehtäväni oli sivellä liisteriä tapetteihin ja
leikata tapetin reuna. Aleksi sekoitti maalia, vernissaa, sinkkivalkoista ja
vähän mustaa kimröökiä eli nokea, jolloin saatiin maalarinvalkoista. Nyt ovien
maalaus voi alkaa.
Sammaljoella kauppias Toivo Yli-Houhala oli vuokra-autoilija
eli nykyisin taksi. Hänen lisäkseen myös Suonsivun Aleksi toimi taksina, hän
tosin asui syrjässä ja puhelimia ei ollut kaikissa taloissa. Aleksi oli
varovainen autoilija, kun pojat ajoivat polkupyörällä auton rinnalle, hän sanoi
ikkunasta: Ajakaa ohi vaan, minä talutan. Välitöinään Aleksi harrasti maalausta
ja ulkomaalaus tapahtui tikkailta. Kun tikkaat piti siirtää uuteen paikkaan,
hän sitoi alapään auton takapuskuriin ja näin tikkaat siirtyivät auton mukana.
Sorateillä tämä aikaansai melkoisen pölypilven.
Ovien jälkeen oli ikkunoiden vuoro. Maalarinteippi oli
tuntematon tavara. Ikkunanpokat olivat irrotettuina helppoja käsitellä, niin
että pokan maalattava kohta oli vaakasuorassa. Siveltimen kärki lähellä lasia,
mutta ei kiinni. Pirtin kattoon sekoitin
itse maalin, mutta tein siitä liian paksua, kuivuessaan se veti rypyille.
Kuistin kattoon tuli toinen ääripää, hyvin ohut maali.
Bertta kertoi Aleksille, että kattoa maalatessa katto oli
ennen maalausta pyyhitty kostealla rätillä ja kysyi minkä vuoksi? Aleksi kertoi
sen vähentävän maalin määrää ja voidaan käyttää paikoissa, joissa ei kävellä.
Tähän Bertta totesi, että kyllähän siellä kävellään välistä ihan mustanaan,
Johon Aleksi, mutta ne eivät astele kovin painavasti.
Seuraavana kesänä maalasin Rautaniemen Osuuskaupan ulkoa.
Sitten oli vuorossa Sammaljoen Osuuskauppa, matalia rakennuksia ja maalaus
tapahtui tikkailta. Sammaljoen Osuuskaupan varaston maalauksessa käytettiin
jäteöljyä. Väriksi tuli tumman ruskea. Aineen imeytyminen oli hyvä,
lautaseinässä oksat olivat sisäpuoleltakin maalatut. Sammaljoen meijerin
tiiliseinä maalattiin kalkkimaalilla ja meijerin sisätiloissa oli joitakin
maalauksia. Samoin kylällä muuallakin.
Vesan rintsikan ikkunoiden maalaus näytti selvältä. Maali
oli sama kuin olin käyttänyt kellarin ikkunoihin ja jolla Muottipihan ikkunat
oli maalattu. Oletin ikkunat aikaisemmin käsitellyiksi kuultovärillä, mutta se
olikin ollut lakka. Tämä olisi vaatinut hionnan tai lipeäkäsittelyn niin kuin
keittiökaappien oville tehtiin. Nyt maalin tarttuvuus oli huono. Lasien alla
oli silikoninauha, joka ei ollut maalattava, jos siihen tuli maalia, niin se
pian lähtee irti. Ulkopuolella oleva karmin reuna ja lista kuului myös
maalattaviin. Telineiden rakentaminen ei ollut mahdollista, eikä myöskään
kurkotus niin kauas, että näkisi tuloksen heti. Maasta käsin näkee ja voi
paikata alakerran ikkunoita. Yläkerran ikkunoihin löytyy apu peilistä. Sively
tapahtuu sokkona, mutta peilillä voi tarkistaa tuloksen.
Teippauksesta muodostui ongelma. Maalarinteippejä on
tarttuvuudeltaan erilaisia. Teipin tulee pysyä kiinni, mutta se ei saa vetää
maalia mukanaan sitä irrotettaessa. Pitkä aika ja kosteus lisäävät teipin
tartuntaa. Veneellä sattunut sade vaikeuttaa irrotusta. Olisi pyrittävä lyhyeen
aikaan, teippaus juuri ennen maalausta ja irrotus seuraavana päivänä. Kun
teippi tulee lasiin, niin liian voimakkaasta kiinnityksestä ei ole vaaraa,
lasista ei voi mitään irrota. Vesan hankkima teippi oli Vantaalaisen Telpakin
tuote ja siinä laatu "Hyvä pito". Tässä oli se vika, että teipistä
jäi liimaa lasiin. Tämä tekee teipistä käyttökelvottoman. Jos tällaista teippiä
käyttää maalattuun pintaan, niin pintaan jäänyttä liimaa on mahdoton poistaa.
Maaliin jäävään liimaan tarttuu pöly ja pinta on pian liimatonta pintaa
tummempi. Tämä teipin vika on havaittu yleisesti. Myöhemmin mainoksessa
vakuutettiin, että teipistä ei irtoa liimaa kiinnityskohteeseen.
Ulkoikkunoissa ruudun alareuna on tärkeä kohta. Jos siinä on
suojaamaton kohta, niin alalistan laho vaatii koko pokan uusimisen. Ehjä kitti
on hyvä suoja. Kun ruutu on kiinni puulistoilla, tämä alalista on usein muovia.
Kun muovilista kiinnitetään ruuveilla puuhun, niin lasin ja listan väliin jää
rako, josta sadevesi pääsee maalaamattomaan puuhun. Tämän takia tulee jo
lasitettaessa muovilista kiinnittää lasiin kitillä, maalilla, lakalla tai
liimalla. Puulista on muovia parempi siksi, että se elää vähemmän lämpötilan
vaihteluista. Liimaus kuten edellä muovilista.
Vuosien kuluessa maali menettää väriainettaan enemmän tai
vähemmän. Se vaalenee eli haalenee, harmaantuu. Tämä on tarpeen huomioida
paikkamaalauksissa. Maalimyymälöillä on mittareita, jotka näytteestä lukevat
maalin värisävyn ja antavat ohjeen sävytykseen. On huomattava, että tämä
paikkamaali muuttaa sävyään jatkossa enemmän kuin alkuperäinen maali. Kun
maalattavana on koko pinta, on eduksi valita vähän poikkeava sävy. Näin on
helpompi erottaa maalattu maalaamattomasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti